Keynote: Minna Huotilainen

Työ aivoterveyden tukena ja uhkana

Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Aivoterveyden näkökulmasta suomalaisilla työpaikoilla kärsitään monista kuormitustekijöistä. Henkisesti raskas, kielteisiä tilanteita sisältävä työ voi vaikuttaa mielenterveyteen. Työssä koetaan kiirettä ja keskeytyksiä, jotka häiritsevät keskittymistä ja lisäävät työn kuormittavuutta. Kognitiivisen ergonomian ratkaisut työpaikoilla ovat tasoltaan hyvin vaihtelevia ja heikoimmat laitteistot ja ohjelmistot kuormittavat työntekijöitä päivittäin. Näissä tilanteissa ihmiset kokevat muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä ja hakeutuvat keskustelemaan muistiongelmista työterveyshuoltoon tai mainitsevat niistä työkavereille, perheelle tai läheisille. Kuormittavan ja jopa työuupumukseen johtavan työtilanteen keskellä muistiongelmien havaitseminen neuropsykologisilla testeillä ei yleensä onnistu, vaan tarvitaan tarkempia, nimenomaan työn kuormituspiirteitä simuloivia ja aivotutkimusmenetelmin toteutettuja testejä.

Työn muokkaaminen vähemmän kuormittavaan suuntaan lähtee liikkeelle työn ja työtehtävien laadun analysoinnista. Jos työntekijällä ja koko tiimillä on selvä käsitys siitä, millaisia vaatimuksia eri työtehtävät asettavat esimerkiksi työtiloille ja muille työn järjestelyille sekä vireystilalle ja muille ihmisen päivän aikana vaihteleville ominaisuuksille, työn kuormittavuutta on mahdollista alentaa työn järjestelyitä muuttamalla. Toisaalta mikään työn järjestely ei auta tilanteessa, jossa henkilökuntaa on liian vähän työmäärään nähden.

Työ vaikuttaa moniin aivoterveyden perusasioihin kuten uneen, liikunnan ja ulkoilun määrään ja ruokavalioon. Unirytmi voi häiriytyä vuorotyöstä tai liiallisesta stressistä. Liikuntaa ja ulkoilua voidaan lisätä monin tavoin työpäivän aikana ja lisäksi työajan ulkopuolella esimerkiksi liikuntaseteleiden avulla. Ruokavalioon vaikuttaa työpaikkaruokailun lisäksi esimerkiksi kokoustarjoilut.

Työpaikalta on mahdollista löytää ryhmä, jonka kanssa terveystavoitteet ovat helpompia saavuttaa yhdessä. Työterveyshuolto voi olla näissä tavoitteissa tärkeä toimija. Lisäksi on muistettava, että työ huolehtii aivoterveydestä paremmin kuin työttömyys. Uuden oppimisen vaatimus työssä on aivojen näkökulmasta positiivinen silloin, kun palautuminen on kunnossa.