Hyvinvointi varhaiskasvatuksessa

Pj.  Eva Roos

DAGIS-interventiotutkimuksen kehittäminen – Päiväkotilasten terveellisiä elintapoja ja hyvinvointia edistävä sekä mahdollisia sosioekonomisia eroja kaventava interventio

Carola Ray1, Pauliina Hiltunen1, Riikka Kaukonen1, Liisa Korkalo2, Leena Koivusilta3, Elviira Lehto1, 2, Reetta Lehto1, 2, Suvi Määttä1, 2, Mari Nislin4, Kaija Nissinen5, Eira Suhonen2, Taina Sainio1, Essi Skaffari1, 2, Henna Vepsäläinen2, Nina Sajaniemi2, Maijaliisa Erkkola2, Eva Roos1, 2

1Folkhälsan Research Center, 2University of Helsinki, 3University of Turku, 4The Education University of Hong Kong, 5Seinäjoki University of Applied Sciences

Tausta:Sosioekonomisia eroja lasten liikkumisessa, paikallaan olossa ja ruokailutottumuksissa esiintyy jo päiväkoti ikäisillä. Tavoitteena on esitellä DAGIS-interventiotutkimuksessa kehitetty muutosmalli, interventio-ohjelman sisältö, ja alustavia tuloksia DAGIS-interventiosta, joka toteutettiin päiväkodeissa sisältäen myös perhekomponentin.

Metodit: Interventio toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna kokeena ja suunniteltiin hyödyntäen Intervention Mapping (IM) -viitekehystä. Tarvekartoituksen avulla selvitettiin, missä lasten elintavoissa sosioekonomisia eroja on ja mitkä ovat keskeisimmät näihin sosioekonomisiin eroihin yhteydessä olevat tekijät. DAGIS-intervention muutosmalli kehitettiin tarvekartoituksen tulosten sekä käyttäytymisteorioiden pohjalta. IM-viitekehys ohjasi ohjelman suunnittelua ja sisällön tuottoa. Arviointia varten kehitettiin instrumentteja, jotka arvioivat sekä vaikuttavuutta että prosesseja intervention aikana. Arvioinnin kohteena olivat intervention eri tasot: päiväkoti, päiväkodin johtajat, päiväkodin työntekijät, lasten vanhemmat ja lapset.

Tulokset:Muutosmallissa edistetään lasten energiatasapainoon liittyviä elintapoja sekä edistetään hyvinvointia. Keskeisiä elintapoja ovat ruutuaika, yleisesti käytetyt sokeripitoiset ruoat, sekä sokeroidut juomat. Tilastollisten analyysien tulosten perusteella valittiin ne koti- ja päiväkotiympäristön tekijät, joita muuttamalla olisi mahdollista vähentää lasten ruutuaikaa ja edistää terveellisiä ruokailutottumuksia. Päiväkodeissa ohjelman runkona toimi Mind Up-ohjelma, johon lisättiin intervention kohteena olleita elintapoja painottavia osioita. Vanhempia varten kehitettiin uusi koteihin suunnattu interventio-osio. Ohjelman kesto oli noin 5 kuukautta. Syyskuussa 2017 alkumittausten jälkeen 31 päiväkotia arvottiin interventio- ja kontrollipäiväkodeiksi. Loppumittaukset tehtiin huhti-toukokuussa 2018. Muita arviointiin liittyviä mittauksia eri interventiotasoilla on tehty intervention aikana. Ensimmäisiä alustavia tuloksia esitellään.

Yhteenveto:DAGIS-intervention muutosmallissa edistetään lasten terveellisiä elintapoja vähentämällä ruutuaikaa ja sokeripitoisten ruokien ja juomien kulutusta muuttamalla koti- ja päiväkotitekijöitä, jotka ovat yhteydessä näihin elintapoihin. Jotta tuloksia voidaan tulkita mahdollisimman tarkasti, projektissa on tehty laajaa vaikuttavuus- ja prosessiarviointia.

DAGIS – terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa

Carola Ray1, Riikka Kaukonen1, Elviira Lehto1, Henna Vepsäläinen2, Reetta Lehto1, Nina Sajaniemi3, Maijaliisa Erkkola2, Eva Roos1

1Folkhälsan Research Center, Helsinki, Finland, 2Department of Food and Environmental Sciences, University of Helsinki, Finland, 3Division of Early Education, University of Helsinki, Finland

Tausta:Sosioekonomisia eroja ylipainossa on havaittu Suomessa jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lasten energiatasapainoon liittyviin elintapoihin ja ylipainoon vaikuttaa muun muassa heidän stressinsäätelykykynsä. Tarvitaan tehokkaita toimintatapoja, joilla edistää energiatasapainoon liittyviä elintapoja, kuten runsasta liikuntaa, vähäisempää paikallaan oloa ja terveellisiä ruokatottumuksia, ja samalla kaventaa niissä havaittavia sosioekonomisia eroja.

Tavoitteet:Tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää päiväkotiympäristöön sopivia tehokkaampia toimintatapoja, jotka edistävät lasten terveitä elintapoja. Kartoittaa sosioekonomisia eroja päiväkotilasten energiatasapainoon liittyvissä elintavoissa ja stressitasoissa. Selvittää koti- ja päiväkotiympäristön keskeisiä tekijöitä, jotka selittävät mahdollisia sosioekonomisia eroja lasten elintavoissa ja stressissä.

Menetelmät:DAGIS-hanke toteutti vuosina 2015–2016 laajan kartoituksen 8 kunnassa, 66 päiväkodissa ja 864 perheessä. Kodin ja päiväkodin ympäristötekijöitä mitattiin kyselyillä ja havainnointilomakkeella. Lasten liikuntaa ja paikallaan oloa mitattiin kiihtyvyysmittarilla ja istumapäiväkirjalla, ruuansaantia kolmen päivän ruokapäiväkirjalla ja frekvenssilomakkeella. Stressinsäätelyä mitattiin sylki- ja hiusnäytteillä.  Vanhempien koulutustaso toimi sosioekonomisen aseman indikaattorina.

Tulokset: Ruutuaika oli runsaampaa, sokeripitoisten elintarvikkeiden ja juomien kulutus yleisempää sekä vihannesten, hedelmien ja marjojen kulutus vähäisempää lapsilla, joiden vanhemmilla oli matala koulutustaso. Eroja ei havaittu liikunnan tai paikallaan olon määrässä tai stressitasoissa. Vanhempien roolimalli, elintarvikkeiden saatavuus ja elintapoihin liittyvät normit selittivät havaittuja koulutusryhmien välisiä eroja.

Johtopäätös: DAGIS-interventio (2017–2018) perustuu näihin kartoitusvaiheen tuloksiin. Intervention tavoitteena on vähentää sosioekonomisia eroja ruutuajassa ja sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutuksessa vaikuttamalla koti- ja päiväkotiympäristön tekijöihin, jotka selittivät sosioekonomisia eroja kyseisissä energiatasapainoon liittyvissä elintavoissa.

Pieni oppiva mieli (POM) -intervention vaikutus päiväkoti-ikäisten lasten itsesäätelytaitoihin

Nina Sajaniemi1

1Kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto

Tausta:Tässä tutkimuksessa selvitettiin 30 viikkoa kestävän MindUp interventio-ohjelman suomalaisen sovelluksen ”Pieni oppiva mieli” (POM) vaikutuksia päiväkoti-ikäisten lasten itsesäätelytaitoihin. Ohjelman tavoitteena oli vahvistaa lasten keskittymistä, tarkkaavaisuutta, tunnesäätelyä, rauhoittumista ja ympäristön huomioimista ryhmätilanteissa.

POM-ohjelmaa toteutettiin kolmessa pääkaupunkiseudun päiväkodissa, yhteensä 16 eri ryhmässä lukuvuonna 2016–2017. Tutkimusryhmässä 255 lasta, joista 37 oli erityisen tuen tarve. Kontrolliryhmässä oli 90 lasta, joista kuudella oli erityisen tuen tarve.

Menetelmät: Lasten keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja tunnesäätelyä arvioitiin lasten keskittymiskyselyn (pikkuKESKY), käyttäytymisen ja tunteiden arviointiasteikon (KTA) sekä vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) arviointiasteikon avulla ennen ja jälkeen intervention. Muita tutkimusmenetelmiä olivat haastattelut ja video-observoinnit.

Tulokset: Tilastollisesti merkitseviä muutoksia havaittiin tutkimusryhmän lasten häiriöherkkyyden vähentymisessä, impulsiivisuuden vähentymisessä, tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja sen ylläpitämisen vahvistumisessa, aloitekyvyssä, toiminnan suunnittelussa ja sen loppuunsaattamisessa. Erityislasten kohdalla muutokset olivat toivotun suuntaisia, vaikka ne eivät yltäneet tilastollisesti merkitsevälle tasolle. Ohjelman todettiin soveltuvan hyvin osaksi tavoitteellista varhaiskasvatuksen toimintaa. Sekä opettajat että lapset kokivat aivotietouden lisääntymisen ja säännöllisesti toteutettavat rauhoittumishetket (POM-hetket – Brain brakes) erityisen hyödyllisinä.

Johtopäätökset: Tutustuminen aivojen toimintaan lasten kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla lisää mielensisäisiä keinoja säädellä tunnetilojen vaihteluita ryhmätilanteissa. Säännöllisesti toteutuva rauhoittumisen harjoitteleminen vahvistaa oman mielen hallintaa.

Dagis-Work: Terveyden edistämisen etäohjauksen vaikuttavuustutkimus

Sampsa Puttonen1, Tiina Karihtala2, Leila Hopsu1

1Työterveyslaitos, 2Jyväskylän yliopisto

Tavoitteet:Psykososiaalinen kuormitus on keskeinen työkykyä, terveyttä ja tuottavuutta sekä hyvinvointia heikentävä tekijä. Tutkimuksessa selvitetään voidaanko neljä kuukautta kestävällä etävalmennusta hyödyntävällä interventiolla vähentää työntekijöiden kokonaisvaltaisen stressin määrää. Tutkimme myös mitkä yksilölliset, työhön ja valmennukseen liittyvät tekijät vaikuttavat intervention tuloksellisuuteen. Esityksessä kuvataan tutkimuksen toteutus ja esitellään alustavia tuloksia hankkeesta, jonka aineistonkeruu on valmis 8.2018.

Menetelmät:Ryvästetty RCT–tutkimus, johon osallistui yhteensä 257 työntekijää 25 päiväkodista. (ikä k.a. 45 vuotta, naisia 98,8 % ). Päiväkodit satunnaistettiin tutkimus- ja kontrolliryhmiin (n = 155 ja n = 102).  Tutkimusryhmälle tarjottiin 4 kk kestävä elämäntapavalmennus, jonka sisällöt määriteltiin yksilöllisesti yhdessä valmentajan kanssa (esim. stressin hallinta, uni, liikunta, ravitsemus). Kontrolliryhmä osallistui vain ennen-jälkeen mittauksiin ja sai palautteen mittauksistaan tutkimuksen jälkeen. Valmennuksesta vastasivat Movendoksen© hyvinvointivalmentajat. Intervention vaikuttavuutta arvioidaan ennen ja jälkeen intervention tehtävillä objektiivisilla (allostaattinen kuorma) ja subjektiivisilla (Perceived Stress Scale (PSS-14) stressin mittauksilla.

Tulokset ja johtopäätökset:Työpaikalla toteutettu interventio otettiin vastaan hyvin ja puolet mukaan pyydetyistä päiväkodeista ilmoitti halukkuutensa osallistua. Kun noin 90 % mittauksista on valmiina, vain hyvin harva interventioryhmässä on keskeyttänyt tutkimuksen (n = 6) ja keskeyttäneiden osuus kontrolliryhmässä näyttää olevan jonkin verran suurempi (n = 10). Esityksessä kuvataan satunnaistamisen onnistuminen ja interventioiden sisällöt ja tutkittavien lähtötilanne, sekä annetaan alustavia tuloksia intervention vaikuttavuudesta.