Posterit

Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät kuusi kuukautta ensimmäisen aivoinfarktin jälk

 

Sari Numminen1, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka1, Anna-Kaisa Parkkila2, Teija Kulkas2, Heikki Numminen2, Prasun Datidar2, Mervi Jehkonen1

1Tampereen yliopisto

2Tampereen yliopistollinen sairaala

Tausta: Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden elämänlaatua on tutkittu yleisesti ottaen paljon, mutta tieto liuotushoidon vaikutuksesta elämänlaatuun on niukkaa ja sirpaleista. Suomessa tutkimusta liuotushoidettujen potilaiden elämänlaadusta ei ole aiemmin tehty. Hyvästä akuuttivaiheen lääkehoidosta huolimatta aivoinfarkti vaikuttaa sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.   Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiseksi potilaat kokevat elämänlaadun liuotushoidon jälkeen ja löytyykö akuuttivaiheen hoidosta, potilaan neurologisista oireista ja sosiodemografisista taustamuuttujista tekijöitä, joilla on yhteys koettuun elämänlaatuun kuuden kuukauden kuluttua sairastumisesta.  Menetelmät: Sosiodemografiset ja kliiniset tiedot (ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusvuodet, sairaalassa oloaika, infarktin puoli, liuotushoito, infarktin koko) kerättiin sairastumisen akuuttivaiheessa. Potilaiden neurologinen status arvioitiin National Institutes of Health Stroke Scale -menetelmällä. Toimintakykyä arvioitiin Barthel Index- ja aivoinfarktin vaikeusastetta Modified Rankin Scale -asteikon avulla. Potilaat arvioivat elämänlaatuaan Stroke and Aphasia Quality of Life Scale-39 -lomakkeella kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen.   Tulokset: Elämänlaadun arviointiin osallistui 64 potilasta, joista liuotushoidon sai 80 %. Aivoinfaktin vaikeusaste, riippuvuus päivittäistoimintojen yhteydessä tarvittavasta avusta, vammautumisaste ja sairaalahoidon pituus olivat negatiivisessa yhteydessä koettuun elämänlaatuun. Elämänlaatu ei assosioinut iän, sukupuolen, siviilisäädyn tai koulutusvuosien kanssa.   Johtopäätökset: Huolimatta hyvästä fyysisestä toipumisesta, potilaat raportoivat muutoksia elämänlaadun eri osa-alueilla. Elämänlaadun tarkastelu antaa kliinikolle kokonaisvaltaisemman ja laajemman kuvan aivoinfarktista toipuvan potilaan näkökulmasta.

  

Hyväksyntä- ja omistautumisterapia tyypin 1 diabetesta sairastavilla nuorilla

Iina Alho1, Raimo Lappalainen2, Mirka Joro2, Laura Juntunen2, Emmiina Ristolainen2, Emma Räihä2

1KSSHP

2JYU

 

Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka vaatii paljon päivittäistä omahoitoa. Nuoruusiässä diabeteksen hoitotasapaino usein heikkenee. Tämä johtuu osin murrosikään liittyvistä fysiologisista tekijöistä, mutta myös psykologisilla tekijöillä (esim. ongelmanratkaisukeinojen kypsymättömyys, kapinointi ja erilaisuuden pelko) on vaikutusta. Heikko sopeutuminen diabetekseen nuoruusiässä jatkuu usein varhaiseen aikuisikään.   Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voisiko hyväksyntä- ja arvopohjaista hoitomenetelmää käyttämällä lisätä nuorten hyvinvointia, psykologista joustavuutta ja hoitomotivaatiota.   Toteutimme viiden kerran mittaisen HOT-pohjaisen (HOT= hyväksyntä- ja omistautumisterapia) ryhmäintervention, johon kutsuimme 12-16-vuotiaita diabeetikkoja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastentautien poliklinikalta. Osallistujat satunnaistettiin joko koe- tai kontrolliryhmään. Molempien ryhmien pitkäaikaissokeritasosta (HbA1c) kerätään tietoa, samoin psykologisesta joustavuudesta, diabetekseen liittyvästä hyväksynnästä, mielialasta ja elämänlaadusta. Tällä hetkellä ryhmiä on pidetty neljä, ja datan keruu jatkuu edelleen.  Alkumittaustulosten mukaan pitkäaikaissokeritaso korreloi merkittävästi psykologisen joustavuuden kanssa (DAAS, r = -0.52, p = 0.002, n=33; CAMM, r = -0.37, p = 0.032, n = 33); mitä korkeampi psykologisen joustavuuden taso, sitä parempi pitkäaikaissokeritaso. Alustavien tulosten mukaan ensimmäisistä ryhmistä interventiolla on positiivisia vaikutuksia sekä psykologiseen joustavuuteen että yleiseen koettuun elämänlaatuun.  Tulosten perusteella korkeampi psykologinen joustavuus on yhteydessä diabeteksen parempaan hoitotasapainoon. Tämä viittaa siihen, että lisäämällä henkilön psykologista joustavuutta, voisi olla mahdollista vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitoon. Alustavien havaintojen mukaan psykologisen joustavuuden lisääntyminen on mahdollista lyhyen viiden kerran HOT-intervention avulla.  HOT-malli näyttäisi soveltuvan käytettäväksi ykköstyypin diabetesta sairastavien nuorten hoidossa.

 

Edistääkö mobiilisovellus mikroyrittäjän työstä palautumista ja työkykyä? Tutkimusprotokolla

Eveliina Korkiakangas1, Sakari Ilomäki2, Sanni Tiitinen2, Johanna Ruusuvuori2, Harri Oinas-Kukkonen3, Kirsi Heikkilä-Tammi2, Matti Muhos3, Tuula Oksanen4, Jaana Laitinen4

1Työterveyslaitos

2Tampereen Yliopisto

3Oulun Yliopisto

4Työterveyslaitos

Mikroyrittäjien työkykyä ja työstä palautumista edistävän mobiilisovelluksen vaikuttavuustutkimus (Promo@Work mikroyrittäjät)  Mikroyrittäjiä on Suomessa noin 340000. Pitkät työpäivät, liian vähäinen uni ja stressi ovat mikroyrittäjille tavallisia. Työstä palautumisesta huolehtiminen on keskeistä mikroyrittäjien työkyvyn edistämisessä. Työ ja yrittäjyys voivat hankaloittaa palautumisesta huolehtimista. Työterveyshuollon palveluja käyttää vain osa mikroyrittäjistä, joten tarvitaan uudenlaisia keinoja edistää mikroyrittäjien työkykyä ja työstä palautumista.  Tässä interventiotutkimuksessa kehitetään älypuhelimeen ladattava mobiilisovellus, jonka avulla edistetään mikroyrittäjien työkykyä ja työstä palautumista ja jonka vaikuttavuutta mikroyrittäjien työkykyyn ja työstä palautumiseen arvioidaan. Mobiilisovelluksen ohjaussisältöjen lähtökohtana ovat yrittäjien tarpeet ja tilanne sekä tutkimusnäyttö työstä palautumista edistävistä terveyskäyttäytymistekijöistä. Ohjauksen teoreettinen viitekehys on itsemääräämisteoria ja ohjauksessa hyödynnetään vaikuttavia käyttäytymisen muutostekniikoita. Mobiilisovellus hyödyntää suostuttelevan teknologian keinoja käyttäytymisen muutoksen edistämisessä.   Interventiotutkimukseen kutsutaan noin 70 000 mikroyrittäjää, jotka satunnaistetaan interventio- ja vertailuryhmään. Sisäänottokriteereinä ovat päätoiminen mikroyrittäjyys, työssäolo, halu osallistua tutkimukseen koko sen ajan sekä suomen kieli. Tutkittavien työkykyä, työstä palautumista ja niihin vaikuttavia tekijöitä ja niissä tapahtuneita muutoksia selvitetään toistettavilla kyselyillä (0kk, 2 kk, 6 kk ja 8 kk). Interventio kestää 2 kk, mutta käyttöä voi halutessaan jatkaa sen jälkeen. Vertailuryhmään kuuluvat saavat mobiilisovelluksen käyttöönsä kuuden kuukauden seurannan jälkeen. Intervention vaikuttavuutta mitataan työkyvyn ja työstä palautumisen muutosten (0-6 kk) välisenä erona. Prosessiarvioinnin tavoitteena on selvittää mikä mobiilisovelluksella toteutetussa ohjauksessa selittää onnistumista tai epäonnistumista. 3040 satunnaisesti valittua mikroyrittäjää haastatellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja prosessiarvioinnin sekä mobiilisovelluksen käytettävyyden selvittämiseksi.  Tutkimus on Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen Akatemian rahoittaman (1.4.2016 21.3.2019) Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla (Promo@Work)-konsortiohankkeen osatutkimus. Tutkittavien rekrytointi tapahtuu loppuvuodesta 2017 ja interventio ja siihen liittyvä tiedonkeruu vuonna 2018.

 

Vertaistoimintaa ja aktiivisuutta nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

Anu Kangasniemi1, Kaisa Koivuniemi1

1LIKES-tutkimuskeskus

ACTive Youth-kehityshankkeen (2016-2018) tavoitteena on  luoda uudenlainen vertaistoimintaan pohjautuva malli tavoittaa vähän liikkuvia nuoria aktiivisemman elämäntavan piiriin. Hankkeessa edistetään vähän liikkuvien nuorten hyvinvointia ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa tarjoamalla tukioppilastoiminnan avulla myönteisiä osallisuuden ja yhdessä liikkumisen kokemuksia. Lisäksi hankkeessa pyritään tukemaan koulun toimintakulttuurin muutosta aktiivimammaksi tuomalla lisää liikettä koulupäiviin sekä vähentämällä istumisen määrää yläkouluissa.   ACTive Youth-hanke pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan ja psykologisen joustavuuden malliin, jonka keskeisiä periaatteita ovat 1) joustavuus: ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua 2) yksilöllisyys: saa tulla mukaan sellaisena kuin on, omana itsenään 3) hyväksyntä: saa tuntea epävarmuutta ja voi tulla mukaan, vaikka jännittäisikin 4) kokemuksellisuus: tehdään ja koetaan asioita yhdessä 5) tässä hetkessä eläminen: ollaan tässä ja nyt, face-to-face 6) merkitykselliset asiat ja huomio asioissa, joita nuoret itse pitävät tärkeinä.  Posterissa kuvataan lyhyesti hankkeen idea, tausta ja hankkeesta saatuja alustavia kokemuksia sekä näiden pohjalta muokattu vertaistoimintamalli. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Liikkuva koulu -ohjelma, Nuorten Akatemia sekä Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut.   Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen esittelyvideo löytyy osoitteesta likes.fi/activeyouth

 

Kokemuksia ja oivalluksia ateriarytmin itsehavainnoinnista mobiilisovelluksella

Saara Pentikäinen1, Kyösti Pennanen1, Hannu Tanner1, Marjukka Kolehmainen2, Leila Karhunen2, Kaisa Poutanen1

1Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

2Itä-Suomen yliopisto

Tausta: Epäsäännöllinen syöminen häiritsee kehon sisäisen kellon toimintaa ja voi johtaa ongelmiin syömisen hallinnassa ja vireystilassa. Itsehavainnoinnin on todettu auttavan elintapojen muutoksessa.    Menetelmät: Tutkimuksessa kehitettiin Nappi-mobiilisovellus, jonka avulla syömiskerrat kirjataan muistiin nappia painamalla ja itsehavainnointiin perustuvaa ateriarytmitietoa tarkastellaan jälkikäteen visuaalisista yhteenvedoista. Nappi annettiin käyttöön neljäksi viikoksi 45 naiselle ja 29 miehelle (N=74). Käyttäjät olivat keskimäärin 36-vuotiaita (20-71 vuotta).  Osallistujia pyydettiin arvioimaan Nappi-sovelluksen käyttökokemusta kahdeksan väittämän (tarpeellisuus, käytännöllisyys, hyödyllisyys, helppokäyttöisyys, selkeys ja ymmärrettävyys, käytön vaivattomuus, tiedon hyödyllisyys, tiedon löytämisen helppous) avulla, seitsenportaisella asteikolla (Täysin eri mieltä=1, Täysin samaa mieltä =7). Kahdeksan vastauksen keskiarvo laskettiin kuvaamaan käyttökokemusta. Lisäksi osallistujia pyydettiin arvioimaan, tuottiko Napin käyttö oivalluksia ateriarytmistä, syömisestä tai niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kuvaamaan mahdollisten oivallusten laatua sanallisesti. Sanalliset vastaukset ryhmiteltiin teemoittain.   Tulokset:  Käyttökokemus arvioitiin hyväksi 5,3 ± 1,0 (2,6-7,0). 44 osallistujaa (59%) koki saaneensa oivalluksia ateriarytmistään ja heistä 42 kuvasi oivalluksiaan sanallisesti. Havaintoja sekä ateriarytmin säännöllisyydestä, että epäsäännöllisyydestä raportoitiin. Napostelu ja pitkät ateriavälit koettiin ongelmakohdiksi. Vuorokaudenajoista aamupäivät ja viikonpäivistä arkipäivät ja työpäivät koettiin pääsääntöisesti ateriarytmin ja ruokavalintojen kannalta helpommiksi kuin iltapäivät/illat tai viikonloput/vapaapäivät. Ateriarytmin itsehavainnoinnin koettiin motivoivan säännöllisyyteen ja terveellisempiin valintoihin.    Johtopäätökset:  Nappi-sovelluksen käytettävyys oli hyvä ja valtaosa käyttäjistä koki saaneensa oivalluksia käyttöjakson aikana. Sovellus on potentiaalinen itsehavainnoinnin väline ateriarytmin säännöllistämisessä sekä syömisen kokonaisuuden hahmottamisessa. Jatkossa tutkitaan, muuttuiko osallistujien ateriarytmi käyttöjakson aikana.

 

CORE-OM validointitutkimus ja sen lyhytversion käyttö korkeakouluopiskelijoiden

Kirsi Honkalampi1, Aarno Laitila2, Chris Evans3, Kristiina Kunttu4

1Itä-Suomen Yliopisto

2Jyväskylän yliopisto

3University of Roehampton

4Opiskelijoiden terveydenhuoltosäätiö

Tutkimuksessa esitellään CORE-OM suomalaisen validointitutkimuksen tuloksia sekä selvitetään CORE-OM (Clinical Outcomes in Routine Evaluation) ja sen lyhytversion (CORE-10) käytettävyyttä ja yhteyttä korkeakouluopiskelijoiden somaattisen ja psyykkiseen terveyteen. CORE-mittari on itsearviointilomake, jolla kartoitetaan koettua vointia eri puolilta. CORE-mittari on käännetty useille eri kielille ja se on käytössä useissa eri maissa (https://www.coresystemtrust.org.uk). CORE-OM on validoitu myös Suomessa (https://www.coresystemtrust.org.uk/translations/finnish). CORE-OM validointiin ei-kliinisessä n=209 (naisia 114; 34.5%), 43.2 (SD 16.2) ja kliinisessä aineistossa n= 201 (121 naisia (60.6%), ikä 35.0 (SD 12.8). Korkeakouluopiskelijoiden aineisto on kerätty vuonna 2016 kyselylomakkeella osana laajempaa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (otos 10000 opiskelijaa, vastausprosentti 31%). CORE-kysymyksiin vastasi 2964 opiskelijaa eli 95.1% koko kyselyyn vastanneista. Vastanneista naisia oli 65.2%. Validointitutkimuksessa  CORE-mittari osoittautui pääosin toimivaksi. CORE-10 vastauksilla saatiin nopeasti ja helposti tietoa opiskelijoiden terveysongelmista. CORE-10 käytön etuna voidaan pitää sitä, että se mittaa psyykkisten oireiden lisäksi myös koettua hyvinvointia ja toimintakykyä, toisin kuin esimerkiksi BDI. Lisäksi sillä voi arvioida somaattisiin sairauksiin liittyviä ongelmia hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä.

 

PERHESURMAN MOTIIVIT TEKIJÄN NÄKÖKULMASTA

Milla Mäkikomsi1, Aho Anna Liisa1

1Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tausta: Perhesurma on harvinainen, mutta suurta inhimillistä kärsimystä aiheuttavana ilmiönä merkittävä tutkimuskohde, vaikka tutkimusta perhesurman motiiveista tekijän näkökulmasta on vähäisesti. Perhesurman psykososiaalisia ja sosiodemografisia taustatekijöitä on selvitetty ja havaittu, että eroja on miesten ja naisten tekemissä perhesurmissa ja vastasyntyneiden surmissa verrattuna vanhempien lasten surmaan. Perhesurman motiivien tunnistamisen kautta voidaan luoda työkaluja, joiden avulla perhesurman riskiperheitä voitaisiin tunnistaa ja perhesurmia ehkäistä.   Tavoitteet: Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata perhesurman motiiveja tekijän näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Mitkä ovat perhesurman motiivit tekijän näkökulmasta? Katsauksen tavoitteena on tuottaa motiiveista lisätietoa, jota voidaan hyödyntää perhesurmien ehkäisytyön kehittämisessä ja riskiperheiden tunnistamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.  Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Psycinfo, Cinahl, Medline, Social Sciences, Humanities International Complete sekä Medic tietokannoista. Hakusanoina käytettiin: familicide, filicide, infanticide, family homicide, infanticide-suicide, familicide-suicide, filicide-suicide, extended suicide AND motive, motivation, drive, intention, cause, explanation, impulse; child, family, infant AND homicide, murder; murh*, surm* AND perh*, laps*. Sisäänottokriteerit olivat vuosina 1990 2016 julkaistut, vertaisarvioidut tutkimusartikkelit, jotka käsittelevät perhesurman motiivia tekijän näkökulmasta. Haku tuotti yhteensä 557 artikkelia, joista katsaukseen valittiin 23 artikkelia. Yhteensä aineistossa käsiteltiin 2593 perhesurmatapausta.  Tulokset: Perhesurman motiivit jakautuivat ei-egosentrisiin, harkittuihin egosentrisiin ja yhtäkkisiin egosentrisiin motiiveihin. Ei-egosentrisiin motiiveihin kuuluivat mielenterveysongelmat ja altruistiset motiivit. Harkitut egosentriset motiivit koostuivat sosioekonomisista, sosiokulttuurisista, interpersoonallisista, elämänhallinnallisista sekä seurausten välttämismotiiveista. Yhtäkkisiin egosentrisiin motiiveihin kuuluivat intrapersoonalliset ja vahinkomotiivit. Samaan tekoon voi liittyä myös useampia motiiveja.   Johtopäätökset: Ennaltaehkäisytoimia tulisi kohdentaa niihin perhetilanteisiin, joissa on kohonnut riski, kuten elämäntilannekriisi tai vanhemman psykoottinen sairaus.