Alkupuheenvuoro – Tuire Santamäki-Vuorio

Vastuu väestön terveydestä kuuluu kaikille yhteiskuntapolitiikan aloille

Tuire Santamäki-Vuori

Terveyspsykologian päivien avauspuheenvuoro 31.10.2017

Lämpimästi tervetuloa Suomen psykologisen seuran ja THL:n yhdessä järjestämille terveyspsykologian päiville. Asiantuntijoilla on yhteinen näkemys siitä, että terveyttä tukevat päätökset parantavat väestön terveyttä tehokkaammin kuin lääketieteen keinot. Siksi tarvitsemme painopisteen siirtoa sairauksien hoitamisesta niiden ehkäisyyn kuten myös Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia ovat yhteisessä lausumassaan painottaneet.

Muutos on mahdollinen, mutta sen toteutuminen edellyttää sote-uudistuksen yhteydessä uusia toimivia yhteistyön rakenteita ja kannustimia kunnille ja maakunnille sekä yksituumaista sitoutumista tavoitteeseen. Esimerkiksi Seinäjoen kaupungin onnistuneena pidetyn Lihavuus laskuun -ohjelman kantava ajatus on, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja lihavuuden ehkäisy huomioidaan kaikessa kunta- ja aluetason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Diabetekseen kuolee maailmanmitassa enemmän ihmisiä kuin sotaan ja väkivaltaan. Kuten historioitsija Yuval Noah Harari bestseller -kirjassaan Homo Deus, A Brief History of Tomorrow kärkevästi toteaa, sokeri on vaarallisempaa kuin ruuti.

Uusi nutrigenomiikan alan tutkimustieto ravintoaineiden ja perintötekijöiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta tekee ilmeiseksi, että riskitekijöissä ja ehkäisevissä keinoissa on yksilöllisiä eroja. Alan tulevaisuuden lupaus räätälöidyistä ruokavalioista antaa vielä odottaa toteutumistaan. Vielä emme voi geenitestien avulla saada selville, sopiiko väestötasolla sovelias ravintomalli itselle vai ei.

Terveyden riskitekijöistä runsaasti tietoa

Tiedämme silti terveyden riskitekijöistä – tupakoinnin, epäterveellisen ravinnon, liikunnan puutteen ja alkoholin vaikutuksista – enemmän mitä pätevistä keinoista, joilla riskejä voidaan vähentää. Tieto riskitekijöistä saa kuitenkin arvonsa, vasta kun sitä tuloksellisesti käytetään.

Ehkäisevän työn onnistuminen edellyttää käytännössä, että tunnustamme ihmisen kaikkinaisen riippuvuuden sosiaalisesta ja biologisesta ympäristöstään. Filosofi Maija-Riitta Ollila kiinnittää kirjassaan Ajatusten vangit karkumatkalla huomiota siihen, että juuri kun tiede on alkanut ymmärtää ympäristön vaikutuksia uudella tavalla, ideologinen ilmapiiri on muuttunut nurinkurisesti yksilön kaikkivoipaisuutta korostavaan suuntaan.

Vastuu väestön terveydestä kuuluu kaikille yhteiskuntapolitiikan aloille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä on varmistaa, että yksilöt saavat paitsi riittävät palvelut myös neuvontaa, ohjausta ja tukea valintoihin ja vastuun ottamiseen.

Lainsäädännön jatkuvalla kehittämisellä, verotuksella, elintarvike- ja hintapolitiikalla, kaupan ratkaisuilla, markkinoinnilla sekä ympäristö- ja elinolosuhteilla luodaan rakenteellisia edellytyksiä ihmisten valinnoille.

Britanniassa arvovaltainen Academy of Medical Royal Colleges  -lääkärijärjestö pitää elintarvikkeiden sokeripitoisuuden sääntelyä verotusta tehokkaampana keinona vähentää sokerin käyttöä. Juuri tällä tavoin saatiin suolan käyttöä vähennetyksi 2000-luvun alussa 15 prosenttia kuluttajien oikeastaan huomaamatta koko muutosta.

Yksi väline ovat myös ravitsemussitoumukset, joilla esimerkiksi koulut tai elintarvikkeiden valmistajat voivat samalla tehdä näkyväksi ravitsemusvastuullista toimintaansa. Uuden toimikautensa aloittaneen valtion ravitsemusneuvottelukunnan tavoite on edistää vapaaehtoisten, tutkimukseen perustuvien ravitsemussitoumusten tekemistä yhteistyössä elintarviketeollisuuden, kaupan, joukkoruokailun, järjestöjen, kuntatoimijoiden ja median kanssa.

Vaikuttavaa viestintää

Pelkkä faktojen esittäminen ei saa ihmisiä elämään terveellisesti. Vaikuttavaan viestintään on monta ohjenuoraa. Yksinkertaiset, mieleenpainuvat ja myönteiset viestit purevat kieltoja paremmin. Koska emme ole kovin viitseliäitä, vain vähän henkilökohtaisia ja psykologisia resursseja vaativat toimet ovat todennäköisesti tehokkaampia.

Huolella suunniteltua viestintää tarvitaan niin väestöviestinnässä kuin asiakastyön vuorovaikutustilanteissa. Viestintäympäristössä, jossa erilaista terveyteen liittyvää tietoa on runsaasti tarjolla ja jossa tutkimustiedon ja kokemustiedon raja on hämärtynyt, medialukutaidon ja terveydenlukutaidon vahvistaminen on tärkeää.

Kaiken pohjana on kuitenkin ymmärrys kohderyhmän mielikuvista, käsityksistä ja kokemuksista, elinympäristöstä, kulttuurisista orientaatioista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Ihmisten sosiaaliset suhteet, ympäröivä yhteisö ja kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti käyttäytymiseen. Mikä tärkeintä – on ymmärrettävä ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon liittyviä psykologisia prosesseja. Tämä on erityisen tärkeä silloin, kun interventioita halutaan kohdistaa tiettyihin korkean terveysriskin väestöryhmiin.

Ehkäisevällä työllä terveyden eriarvoisuutta kaventamaan

Ehkäisevään työhön panostaminen vähentää eriarvoisuutta, joka ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä liki kaikilla terveyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksilla. Suomessa maksuton kouluruokailu, kaikille oppivelvollisuusikäisille vuodesta 1948 tarjottu lämmin ateria, on hieno sosiaalinen innovaatio. Se on ollut kauaskantoinen ratkaisu, joka edistää oppilaiden terveyttä ja oppimisen edellytyksiä ja on samalla osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Tästä huolimatta sosiaaliryhmien välillä on terveyseroja, jotka liittyvät myös ruoan kulutukseen. Kuten ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä toteaa, emme juurikaan tiedä, millaisia ruokia pienituloisimmat valmistavat, miten he puhuvat ruoasta ja millaiselta median ruokapuhe heidän silmissään näyttää. Kun media kertoo köyhimpien ihmisten suhteesta ruokaan, puhe kääntyy usein vain leipäjonoihin.

Suomessa ei kuitenkaan vielä esiinny samanlaisia piirteitä kuin Yhdysvalloissa, jossa köyhien asuntoalueilla ei ole välttämättä edes kauppoja, joissa myydään vihanneksia. Pikaruokaloita löytyy sen sijaan joka nurkalta. Sielläkin ongelmaan on herätty. Köyhien alueilla kiertää nyt rekkoja, joista myydään tuoreita vihanneksia.

Lisäymmärrystä ihmisten käyttäytymiseen

Ihmisten käyttäytymistä koskevan ymmärryksen merkitystä alleviivaa se, että taloustieteen Nobel-muistopalkinto myönnettiin tänä vuonna taloustieteilijä Richard Thalerille, jonka keskeinen tutkimuskysymys on ollut se, miten erilaiset ajattelun rajoitteet vaikuttavat ihmisten valintoihin. Parhaiten Thaler lienee tunnettu tuuppaamista käsittelevän Nudge –kirjan toisena kirjoittajana, yhdessä Cass Sunsteinin kanssa.  Kirjassa kuvataan, miten ihmiset saadaan tekemään parempia valintoja muotoilemalla valintatilanteet oikealla tavalla. Päätösten kehystäminen, valinta-arkkitehtuuri, vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Thaler toimi neuvonantajana myös Britanniaan perustetulle Behavioural  Insight Teamille, jonka tehtävänä on soveltaa käyttäytymistieteen periaatteita siten, että hallinnon on helpompi saavuttaa tavoitteensa.

Viisitoista vuotta aiemmin (2002) taloustieteen Nobel myönnettiin professori Daniel Kahnemanille, jonka kulttiteos Ajattelu nopeasti ja hitaasti tutkii ajatteluprosessiamme – nopeaa, intuitiivista ja emotionaalista järjestelmää sekä hitaampaa, harkitsevampaa ja loogisempaa järjestelmää. Intuitiivisella ajattelulla on puutteensa, mutta se on evoluutiossa säilynyt, koska se antaa usein riittävän vastauksen ja antaa sen heti. Kahnemanin analyysi tekee ymmärrettäväksi, miksi jatkamme tuhoon tuomittuja projektejamme tai syömme väärää ruokaa.

Daniel Kahnemanin palkitsemista Nobelilla perusteltiin hänen käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään. Tänä vuonna Richard Thalerin tutkimusalasta on käytetty samaa nimikettä. Ehkä tulevaisuudessa voimme odottaa, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat näkökulmat juurtuvat taloustieteen valtavirtaan niin, että erikseen ei olisi enää tarve puhua käyttäytymistaloustieteessä, vaan etuliite voitaisiin jättää pois. Opin sovellutusalan mukaan on jatkossakin luonteva puhua työn taloustieteestä tai terveystaloustieteestä yhtä lailla kuin tänään puhumme terveyspsykologiasta.

Kaksipäiväisten terveyspsykologian päivien ohjelma on tänäkin vuonna monipuolinen ja kiinnostava. Haluan jo tässä vaiheessa THL:n puolesta lämpimästi kiittää Suomen psykologista seuraa hyvästä yhteistyöstä. Ja kaikille teille, hyvät osallistujat, toivotan antoisia ja innostavia oppimis- ja vuorovaikutuskokemuksia.