II a) Mielenterveyden edistämisen ja tuen menetelmät palvelujärjestelmässä

Pj. Päivi Santalahti

ICEHEARTS – VARHAISTA TUKEA JOUKKUEURHEILUN KEINOIN

Kaija Appelqvist-Schmidlechner1

1Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

Icehearts on pitkäkestoinen, lapsen koko peruskouluajan jatkuva varhaisen tuen toimintamalli. Se on tarkoitettu niiden lasten auttamiseksi, joista on jo varhaiskasvatusikäisenä herännyt erityinen huoli ja joilla on tarve erityiseen tukeen.

Icehearts-pitkittäistutkimukseen tarkoituksena on seurata toiminnassa mukana olevien lasten elämänkulkua ja hyvinvointia koko toimintakauden eli 13 vuoden ajan ajan. Esityksessä käydään läpi toiminnassa aloittaneiden lasten psykososiaalista hyvinvointia ja elämäntilannetta pitkittäistutkimuksen lähtötilanteessa. Esityksessä esitellään myös Icehearts-kasvattajien sekä lasten vanhempien arvioita toiminnasta yhden vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistuivat viiden toimintansa aloittaneen Icehearts-joukkueen lapset (n=46) sekä heidän perheensä. Vertailuryhmän muodostivat Icehearts-lasten luokkatoverit sekä samanikäiset oppilaat kolmesta verrokkikoulusta, joissa ei ollut Icehearts-toimintaa (n=180).  Tutkimusaineisto kerättiin vanhemmilta, opettajilta sekä Icehearts-kasvattajilta kyselylomakkeilla sekä Icehearts-lapsilta kyselyhaastattelulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että Icehearts-toiminnalla tavoitetaan ja tuetaan lapsia, joilla on perhetilanteensa tai taustansa vuoksi selvä tarve varhaiseen tukeen. Verrokkilapsiin verrattuna Icehearts-toiminnassa aloittaneet lapset elivät yleisemmin yksinhuoltaja-, ero- ja uusperheissä sekä perheissä, joissa oli terveys- ja mielenterveysongelmia sekä taloudellisia huolia. Lapsilla oli verrokkiryhmää yleisemmin tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita. Lähes 40 prosenttia tunnusti joutuvansa usein konflikteihin ikätovereidensa kanssa, olevansa usein huolestunut tai itkevänsä usein. Opettajien arvioiden mukaan kahdella kolmasosalla Icehearts-lapsista oli tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita. Icehearts-kasvattajien arvioiden mukaan Icehearts-toiminnalla oli myönteinen vaikutus lasten liikunnallisuuteen, aikuisten kanssa toimeentulemiseen, kaverisuhteisiin, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon ja mielialaan sekä perheiden jaksamiseen.

Tutkimus osoitti, että Icehearts-toiminta tavoittaa oikean kohderyhmän. Toimintamalli tarjoaa tukea lapsen omassa kasvuympäristössä ja alakouluun siirtymisessä sekä mahdollisuuden harrastaa liikuntaa ja kuulua joukkueeseen urheilullisista suorituksista riippumatta. Icehearts-toimintamallilla on mahdollisuus täyttää sitä palveluaukkoa, joka jää peruspalvelujen sekä kohdennetun ja erityisen tuen väliin.

 

Ryhmäpohjainen Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusohjelma lastensuojelun avohuollon sekä sosiaalihuollon piirissä olevien lasten mielenterveyden parantamiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi

Karjalainen Piia1,2

1THL

2Helsingin yliopisto

Taustaa: Ulkomaisten tutkimusten mukaan 20 %:lla lastensuojelun avohuollon piirissä olevilla lapsilla on todettu olevan käytöshäiriö. Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät, kuten mm. lapsen oppimisvaikeudet, kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä negatiiviset kasvatuskäytännöt. Lasten käytöshäiriöt johtavat usein syrjäytymiskierteeseen.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu vanhempien kasvatuskäytäntöjen muuttamisen strukturoitujen, pääasiassa sosiaalisen oppimisen teoriaan pohjautuvien vanhemmuusohjelmien avulla vähentävän lasten käytöshäiriöitä ja vaikuttavan parhaiten vanhempien haitallisten kasvatustapojen muuttamiseen.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelman soveltuvuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun avohuollossa sekä muissa lapsi- ja perhepalveluissa erityisesti silloin, kun lapsella on käytöksen ongelmia. Tutkimus toteutetaan vuosien 2016-2018 aikana.

Ohjelman tavoitteena on opettaa vanhemmille positiivisia kasvatusmenetelmiä ja vuorovaikutustaitoja, vahvistaa lapsen positiivista käytöstä sekä opettaa tehokkaita ongelmanratkaisu- ja vihanhallintataitoja. Ryhmässä harjoitellaan opetettuja taitoja. Osallistujat saavat vertaistukea ja voivat luoda uusia verkostoja. Uusien taitojen harjoittelua vahvistetaan viikoittaisten kotikäyntien ja puhelinsoittojen avulla.

Metodit: Tutkimukseen osallistui 98 lasta ja 118 vanhempaa seitsemästä kaupungista. Tutkittavat randomoitiin baseline mittauksen jälkeen interventio- (n=49) ja kontrolliryhmään (n=49) kaupungeittain. Vanhemmat ja lapsen päivähoidon henkilöstö täyttävät lapsen hyvinvointia, käytöstä ja mielenterveyttä arvioivat lomakkeet. Vanhemmilta kysytään hyvinvointiin ja vanhemmuuteen sekä stressiin liittyviä asioita. Vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta arvioidaan ulkopuolisella havainnoinnilla. Vanhemmilta kysytään myös heidän kokemuksiaan interventio-ohjelmasta sekä heidän muista tutkimuksen aikana käyttämistään palveluista. Mittaukset tehdään ennen vanhemmuusryhmän alkua, heti ryhmän loppumisen jälkeen sekä vuoden kuluttua ryhmän loppumisesta.

Tulokset: Esityksessä tullaan esittelemään ohjelman soveltuvuutta lastensuojeluun, tutkimukseen osallistuneiden lastensuojelun asiakasperheiden kokemuksia interventio-ohjelman hyödyllisyydestä, vanhempien sitoutumisesta interventioon sekä alustavia tuloksia lapsen hyvinvointia, käytöstä ja mielenterveyttä mittaavista muuttujista. Esityksessä pohditaan myös RCT-tutkimuksen tekemisen haasteita lastensuojelun kontekstissa.

 

Laadullinen tutkimustieto apuna kuntoutuksen kehittämisessä: Kelan neuropsykiatrisen Oma väylä -kuntoutuksen arviointitutkimus

Riikka Lämsä1, Kaija Appelqvist-Schmidlechner1, Annamari Tuulio-Henriksson2

1Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2KELA

 

Kelassa on vuosina 2015–2018 käynnissä Oma väylä -hanke, jossa kehitetään ja toteutetaan neuropsykiatrista kuntoutusta 18–35 -vuotiaille ADHD/ADD- ja Asperger-nuorille. Kuntoutusta tuottaa kuusi palveluntuottajaa ympäri Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi yhteistyössä Kelan tutkimuksen kanssa kuntoutuksen toteutumista ja tuloksia sekä määrällisin että laadullisin tutkimusmenetelmin. Esityksessä keskitytään tarkastelemaan laadullisin menetelmin toteutettua tutkimusta.

Arviointitutkimus on toteutettu prosessiarviointina: sen tavoitteena on tukea palveluntuottajia jo kuntoutuksen pilotointivaiheen aikana. Kela voi kuntoutuksen järjestäjänä hyödyntää tutkimustietoa standardia kirjoitettaessa. Arviointitutkimuksessa kuntoutusta tarkastellaan neljän Kelan määrittelemän teeman avulla: kuntoutuksen markkinoinnin, arkeen integroitavien kuntoutuskäyntien, ryhmäkäyntien ja kuntoutujien motivoinnin kautta. Tietoa on kerätty monilla tavoilla ja eri toimijoilta: on haastateltu kuntoutujia ja omaisia, havainnoitu arki- ja ryhmäkäyntejä, käyty ryhmäkeskusteluja palveluntuottajien kanssa sähköisesti, tehty kysely yhteistyötahoille ja kerätty kirjallista materiaalia kuten palveluntuottajien vuosiraportteja.

Suullisessa esityksessä pohditaan laadullisen arviointitutkimuksen antia ja haasteita.  Laadullinen tutkimus ja erityisesti havainnointiaineisto on tuonut esiin tietoa, jota määrällisellä tutkimuksella ei olisi tavoitettu. Kuntoutuskäyntien havainnointi tuo tutkijalle autenttista tietoa toiminnasta, mutta tutkijan läsnäolo voi kuntoutujille ja työntekijöille olla ylimääräinen rasite. Tutkimusetiikka on tärkeää: Kun havainnoinnin kohteena on henkilön tapa tehdä työtään, pitää kiinnittää erityistä huomiota tutkittavien luottamuksen säilyttämiseen ja tapaan, jolla tutkimustulokset kirjoitetaan. Tällaisena toteutettu laadullinen arviointitutkimus tuo tietoa ennen kaikkea arvioinnin kohteena olevalle hankkeelle, mutta voiko tuloksilla olla käyttöarvoa myös muille ja mikä tutkimuksen anti on tiedeyhteisölle?

 

Perheille tarjottavien interventioiden arviointi – miksi se on tärkeää? Esittelyssä Kasvun tuki –tietolähde.

Taina Laajasalo

Vaikuttava perheille tarjottava tuki ja resurssien tehokas käyttö edellyttävät, että tiedämme mitkä tarjolla olevista menetelmistä ja tuen muodoista toimivat ja millaisia tuloksia niiltä voidaan odottaa. Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde, joka levittää tietoa lasten ja perheiden tukemiseen suunnatuista työmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta. Kasvun tuki on laatinut arviointikriteeristön lapsille ja lapsiperheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arvioimiseen.

Esityksessä käsitellään sitä, miksi arviointityötä tehdään, millaisia arvioinnin kriteerit ja arviointiprosessi ovat sekä kuvataan kokemuksia yhteistyöstä menetelmien kehittäjien ja käyttäjien kanssa. Lyhyesti sivutaan myös menetelmien juurruttamiseen sisältyviä haasteita.