I c) Psykosomatiikka

Pj. Kirsi Honkalampi

Suunnitelmallisen käyttäytymisen teoria ja aikaisempi käyttäytyminen

Juho Polet1, Martin Hagger2,1, Taru Lintunen1

1Jyväskylän Yliopisto

2Curtin University

Suunnitelmallisen käyttäytymisen teoriaa sovelletaan laajasti terveyskäyttäytymisen ennustamisessa. Teorian laajennetun version mukaan asenteet (affektiiviset ja instrumentaaliset), normit (sisäistetyt ja kuvailevat) sekä usko omaan kontrolliin (kyvykkyys ja autonomia) selittävät terveyskäyttäytymistä koskevia aikomuksia. Näin muodostetut aikomukset selittävät puolestaan terveyskäyttäytymistä. Laajensimme McEachanin ym. (2016) 14 tutkimuksen kattavaa meta-analyysia lisäämällä siihen 75 tutkimusta. Tutkimme meta-analyysin efektikokoihin perustuvan polkuanalyysin avulla teorian kykyä ennustaa terveyskäyttäytymistä ja selvitimme aikaisemman terveyskäyttäytymisen vaikutusta teorian oletuksiin.  Polkumalli sopi aineistoon hyvin. Aikomukset selittivät parhaiten terveyskäyttäytymistä (2 = 0.38).  Aikaisemman terveyskäyttäytymisen lisääminen polkumalliin vähensi kuitenkin radikaalisti aikomusten selitysvoimaa suhteessa terveyskäyttäytymiseen (2 = 0.16) ja aikaisempi terveyskäyttäytyminen nousi nykyisen terveyskäyttäytymisen parhaaksi selittäjäksi (2 = 0.41).   Usko omaan kyvykkyyteen (2 = 0.41) sekä affektiiviset asenteet (2 = 0.26) selittivät parhaiten terveyskäyttäytymistä koskevia aikomuksia. Kun aikaisempi terveyskäyttäytyminen lisättiin polkumalliin, affektiivisten asenteiden selitysvoima aikomuksiin heikkeni (2 = 0.19), mutta usko omaan kyvykkyyteen säilytti selitysvoimansa aikomusten ennakoijana (2 = 0.37). Aikaisempi terveyskäyttäytyminen selitti myös affektiivisia asenteina, uskoa omaan kyvykkyyteen, aikomuksia, kuvailevia normeja, instrumentaalisia asenteita, sisäistettyjä normeja sekä autonomiaa (2:t 0.220.39).  Meta-analyysi ja polkuanalyysi tukivat suunnitelmallisen käyttäytymisen teorian soveltamista terveyskäyttäytymisen ennustamisessa. Tulosten perusteella aikaisemman terveyskäyttäytymisen vaikutus tulisi huomioida sovellettaessa suunnitelmallisen käyttäytymisen teoriaa terveyskäyttäytymiseen. Teorialla on kuitenkin selitysvoimaa, vaikka aikaisempi terveyskäyttäytyminen sisällytetään polkumalliin etenkin usko omaan kyvykkyyteen pysyy vahvana aikomusten selittäjänä. Meta-analyysimme perustuu korrelatiivisiin pitkittäistutkimuksiin ja sen tulokset olisi tarpeellista varmentaa myös interventiotutkimusten avulla. Myös aikaisempaa terveyskäyttäytymistä välittävien ja muuntavien tekijöiden vaikutusten tutkiminen on oleellista tulevaisuudessa.

 

Otanko riskin haltuun? Odotusten aikajänne ja valenssi riskinarvion herätteinä

Pilvikki Absetz1, Markus Kanerva2, Saara Pentikäinen3, Jaana Lindström4, Riian Järvenpää4, Tanja Tilles-Tirkkonen5, Kyösti Pennanen3, Kaisa Poutanen3,6, Leila Karhunen6

1Itä-Suomen yliopisto

2Ajatushautomo Tänk

3VTT

4Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

6Itä-Suomen yliopisto

Tausta: Tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, mutta olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi maltillisilla elintapamuutoksilla. Diabeteksen riskitesti on näyttöön perustuva, validoitu arviointiväline täytettäväksi terveydenhuollossa tai omatoimisesti verkossa. Stop Diabetes tutkimuksessa pyritään tavoittamaan laaja joukko suurentuneessa diabetesriskissä olevia. Tieto siitä, miten ihmiset saadaan parhaiten ja kattavasti tekemään ristitesti on keskeinen koko tutkimuksen näkökulmasta. Terveysviestinnässä pitkän tähtäimen haitat painottuvat, vaikka käyttäytymistaloustiede osoittaa ihmisten usein priorisoivan lyhyen tähtäimen vaikutuksia.  Tavoite: Tutkimme diabetesriskin arvioimiseen kannustavassa viestissä esitetyn perustelun aikajänteen (lyhyt vs. pitkä) ja valenssin (hyöty vs. haitta) vaikutusta riskitestin avaamiseen ja tekemiseen.   Menetelmät: Tutkimus toteutettiin viidellä työpaikalla. Henkilöstöosastot lähettivät riskitestilinkin sähköpostissa työntekijöille (N=16941). Tutkittavat oli satunnaistettu viiteen pääviestin suhteen eroavaan ryhmään: 1) lyhyen tähtäimen haitta; 2) lyhyen tähtäimen hyöty; 3) pitkän tähtäimen haitta; 4) pitkän tähtäimen hyöty. Viides ryhmä sai hankkeen rekrytoinnin neutraalin perusviestin. Tiedot riskitestin täytöstä kerättiin tietokantaan tageilla merkittyjen linkkien perusteella. Jakaumien erot ryhmissä testattiin Khiinneliötestillä.   Tulokset: Yhteensä 2020 henkilöä (11,9 %) avasi riskitestin linkistä ja heistä 76,3 % täytti testin kokonaan. Viestiversioiden tehossa riskitestin avaamisen suhteen oli pieniä mutta tilastollisesti merkitseviä eroja (p<0,001). Tutkimuksen perusviesti tuotti eniten avaamisia (12,5 %). Aikajänteellä ja valenssilla oli molemmilla pieni vaikutus tehoon siten, että lyhyen tähtäimen hyöty näytti toimivan interventioista parhaiten ja pitkän tähtäimen haitta huonoiten. Testin täyttämisen suhteen ryhmät eivät eronneet.  Johtopäätökset: Vain noin 12 % viestien saajista klikkasi riskitestin linkkiä, mikä on linjassa muissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen kanssa. Mikään viesteistä ei ollut selvästi muita parempi testaajien houkuttelemisessa, vaikka pieniä, odotusten mukaisia eroja nähtiinkin. Jatkossa tarkastelemme myös sukupuolen ja koulutustaustan yhteyttä tuloksiin.

 

Development and validation of a risk prediction model for work disability

Jaakko Airaksinen1, Mika Kivimäki2

1Työterveyslaitos

2Helsingin yliopisto

Work disability affects individualsquality of life, ability to generate income, and opportunities to contribute to society. Work characteristics, lifestyle habits and sociodemographic factors have been associated with the risk of work disability, but few multifactorial algorithms exist to predict future work disability.   We developed and validated a parsimonious multifactorial score for the prediction of work disability using individual-level data from 65,775 public-sector employees (development cohort) and 13,527 employed adults from a general population sample (validation cohort), both linked to records of work disability. Candidate predictors for work disability included sociodemographic variables (3 items), health status and lifestyle (38 items), and work-related (43 items) variables. A parsimonious model, explaining >99% of the variance of the full model, comprised of 8 predictors: age, self-rated health, number of sickness absences in previous year, socioeconomic position, chronic illnesses, sleep problems, body mass index, and smoking.   Discriminative ability of the score was high with a C-index of 0.84 in the development and 0.83 in the validation cohort. Further information on work characteristics did not improve prediction. These findings suggest that it is possible to identify reliably individuals at high risk of work disability by using a rapidly-administered prediction score on sociodemographic and lifestyle factors.