I b) Digitaaliset terveysinterventiot

Pj. Ari Haukkala

Terveellisten tottumusten luominen ja ylläpito digitaalisen Pienet Teot -shoppailusovelluksen avulla

 

Pilvikki Absetz1, Marja Harjumaa2, Reija Männikkö1, Niina Lintu1, Miikka Ermes2, Tanja Tilles-Tirkkonen1, Jussi Pihlajamäki1

 

1Itä-Suomen yliopisto

2Teknologian tutkimuskeskus VTT

 

Tausta: Tyypin 2 diabetes (T2D) on nopeasti yleistyvä krooninen sairaus, jota voidaan ehkäistä elintapojen avulla. Elintapainterventiot ovat keskittyneet erityisesti muutosmotivaation sekä muutosten toimeenpanossa tarpeellisten itsesäätelykeinojen vahvistamiseen. Muutoksen ylläpitäminen on edelleen haaste. Tottumusten muodostumisen ja automatisoinnin tutkimus tarjoaa siihen ratkaisuja: yksinkertaiset teot on helpompi omaksua tottumuksiksi, kun ne linkitetään samana toistuvaan kontekstiin ja niitä toistetaan automatisoitumisen vaatima aika. Tekojen valinta edellyttänee myös autonomista motivaatiota. Tottumusteoriat sopivat digitaalisiin interventioihin, joissa yksinkertaisuus ja vaivattomuus ovat keskeisiä tekijöitä ja teknologia tukee seurantaa.

Tavoitteet: Esityksessä kuvataan Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Stop Diabetes –tutkimushankkeessa kehitetyn digitaalisen Pienet teot -sovelluksen käyttäytymistieteellistä perustaa ja toteutusta.

Menetelmä ja tulokset: Pienet teot pohjautuu tottumusteorioihin ja niiden sovelluksiin sekä Itsemääräämisteoriaan. Sovelluksen tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävien elintapojen muodostumista ja automatisoitumista käyttäjälle vaivattomalla tavalla. Sovellus tarjoaa käyttäjän valittaviksi 13 eri ravitsemukseen, liikuntaan, uneen ja mielen hyvinvointiin liittyvään kategoriaan perustuvia tekoja, joiden vaikutukset voidaan osoittaa aina kliinisiin riskitekijöihin ja T2D:hen saakka. Shoppailukokemusta jäljittelevän käyttöliittymän sekä lähes 450 tekoa sisältävän elintapakirjaston avulla on pyritty helpottamaan ja nopeuttamaan tavoitteiden asettamista sekä tekemään siitä houkuttelevaa käyttäjän autonomian tunnetta tukien. Automatisoitumista tukee tekojen linkittyminen tavallisiin arkipäivän tilanteisiin. Toteutuksen seuranta ja palaute on suunniteltu vahvistamaan pystyvyyttä, ja palaute muiden käyttäjien valinnoista ja tekojen toteutuksesta pyrkii luomaan käyttöä tukevia sosiaalisia normeja.

Johtopäätökset: Sovelluksen käyttöä koskeva data tulee antamaan uutta tietoa tottumusten muodostumisen mekanismeista sekä erilaisten valintojen merkityksestä T2D:n ehkäisyn kannalta. Sovelluksen logiikka ja tekniset ominaisuudet voidaan jatkossa yhdistää myös muihin kuin elintapoja tukeviin kirjastoihin.

 

 

2) Digitaalisen terveysintervention käyttäjäkeskeinen kehitys – tapaus Pienet Teot

 

Marja Harjumaa1, Miikka Ermes1, Pilvikki Absetz2, Reija Männikkö2, Niina Lintu2, Tanja Tilles-Tirkkonen2, Jussi Pihlajamäki2

 

1Teknologian tutkimuskeskus VTT

2Itä-Suomen yliopisto

 

Tausta: Tutkimustiedon pohjalta kehitettyjen terveysinterventioiden onnistunut implementointi osaksi todellisia toimintaympäristöjä on terveyden edistämisen hankkeiden keskeisimpiä tavoitteita. Sitä voidaan edistää ja ohjata eri tavoin kansallisella ja organisaatiotasolla. Yksilön tasolla intervention hyväksyttävyyteen vaikuttavat merkittävimmin ennen implementointia tapahtuvat kehittämisen vaiheet.

Tavoitteet: Esityksen tavoitteena on kuvata digitaalisen terveysintervention käyttäjäkeskeinen kehitysprosessi, joka tähtää interventioon parempaan hyväksyttävyyteen ja sitä kautta parempaan implementointiin. Esimerkkinä käytetään Pienet Teot -sovellusta, joka on kehitetty kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä oleville.

Menetelmät: Intervention kehittämisessä hyödynnettiin Iso-Britannian Medical Research Council (MRC) -ohjeistusta ja käyttäjäkeskeistä kehittämistä. Kehittämisen vaiheet olivat: ideointi, kehittäminen, testaus ja pilotointi sekä arviointi. Ideointi- ja kehittämisvaiheissa huomioitiin erityisesti taustateoria, kohderyhmän osaaminen ja valmiudet sekä käyttäytymisen muutostavoitteet. Käyttäjäkeskeisen kehittämisen alkuvaiheessa hyödynnettiin interaktiivista prototyyppia, jonka pohjalta aloitettiin varsinainen ohjelmointityö. Sovellus oli lähes alusta asti projektiryhmän ja kohderyhmän kokeiltavissa, ja sen testausta tehtiin limittäin ideoinnin ja kehityksen kanssa.

Tulokset: Käyttäjiltä saatu palaute vaikutti suoraan sekä sisällön että toiminnallisuuksien kehitykseen. Kokeilutilaisuuksissa havaittiin, että interventiosisällöstä käyttäjät lukevat pääasiassa otsikot. Tämän seurauksena muuta tekstisisältöä vähennettiin. Vaikka osallistujilla oli älypuhelimet, niiden toimintojen käyttö oli rajallista. Esimerkiksi kosketusnäytön käyttämisessä, tekstin kirjoittamisessa ja langattomaan verkkoon kirjautumisessa havaittiin haasteita. Myös selaimen osoitekentän löytäminen oli vaikeaa tietyistä älypuhelinmalleista. Havaintojen perusteella sovellusta yksinkertaistettiin ja käyttöliittymää muokattiin vahinkoklikkausten estämiseksi. Sisäänkirjautuminen toteutettiin yksilöidyn tekstiviestillä ja sähköpostilla lähetetyn linkin avulla, jotta tunnusta ja salasanaa ei tarvita.

Johtopäätökset: Interaktiivisesta prototyypistä sekä sovelluksen käyttömahdollisuudesta kehityksen aikana saatiin hyviä kokemuksia. Yhteiskehittäminen johti erityisesti teknisen toimivuuden  osalta hyvään lopputulokseen, sillä 23 päivää tutkimuksen alusta 96% käyttäjistä on kirjautunut sisään sovellukseen omalla digitaalisella laitteellaan.

 

 

Digitaalisten terveysinterventioiden käyttöaktiivisuus prosessimuuttujana

 

Miikka Ermes1, Marja Harjumaa1, Pilvikki Absetz2, Reija Männikkö2, Niina Lintu2, Tanja Tilles-Tirkkonen2, Jussi Pihlajamäki2

 

1Teknologian tutkimuskeskus VTT

2Itä-Suomen yliopisto

 

Tausta: Prosessimuuttujien avulla tutkitaan terveysinterventioiden suunnitelmanmukaista toteutumista. Prosessiarvioinnin avulla voi selittää odotuksista poikkeavia tuloksia, ymmärtää miten konteksti on vaikuttanut tuloksiin ja saada uusia näkökulmia implementointiin. Myös terveystaloudelliset mittaukset osana prosessiarviointia korostuvat tänä päivänä.

Prosessiarvioinnissa käytetään yleisesti kuvailevaa tutkimusta, joka perustuu asiantuntija-arviointeihin, kysely- ja haastatteluaineistoihin ja muihin dokumentteihin. Mitattavia subjektiivisia tuloksia interventioprosessista saadaan siihen osallistuneilta henkilöiltä kyselylomakkeiden avulla valituilla ajanhetkillä.

Digitaalisten laitteiden, kuten tietokoneiden ja älypuhelimien, kautta välitettävien interventioiden toteutumista ja osallistujien käyttäytymistä voidaan seurata objektiivisesti ja jatkuva-aikaisesti tutkimalla laitteiden lähettämiä käyttötietoja.

Tavoitteet: Esityksen tavoitteena on kuvata millaisia objektiivisia mittareita teknologiavälitteiset interventiot tarjoavat interventioprosessin ja käyttäjien sitoutumisen arviointiin. Tapausesimerkkeinä käytetään tuloksia toteutetuista ja käynnissä olevista interventioista mielenterveyden edistämiseen, painonhallintaan ja diabeteksen ehkäisyyn.

Menetelmät: Keskeisiä kerättäviä digitaalisen interventiosovelluksen suureita ovat käytön säännöllisyys ja käyttöaika verrattuna tavoiteltuun tasoon sekä kirjallisuudessa esiintyviin arvioihin. Näiden on osoitettu korreloivan digitaalisen interventioiden vaikuttavuuden kanssa.

Tulokset: Teknologiavälitteisissä interventioissa intervention kestoa, frekvenssiä, ajoitusta ja intensiteettiä voidaan mitata jatkuvasti – ja lähes automaattisesti. Tuloksista voi arvioida toteutuuko interventio suunnitellusti ja kuinka hyvin yksilö sitoutuu interventioon.

Johtopäätökset: Teknologiavälitteisten interventioiden prosessiarvioinnissa pystytään hyödyntämään objektiivisia suureita ja arvioimaan myös prosessin onnistumista. Jatkuva-aikainen seuranta intervention kehittymisestä voi kontrolloiduissa tutkimuksissa nostaa esille eettisiä kysymyksiä, kun interventioprosessin vahvuuksista ja heikkouksista saadaan näyttöä jo intervention alusta alkaen.

 

The Precious Project – Examining the effects of biofeedback and motivational interviewing on engagement with the Precious mobile application and physical activity

 

Johanna Nurmi1,2,Keegan Knittle1, Felix Naughton2,3, Todor Ginchev4, Fida Khattak4, Ari Haukkala1

 

1University of Helsinki

2University of Cambridge

3University of East Anglia

4Aalto University

 

Background: Examining daily variability in physical activity (PA) and its psychological determinants allows for better understanding of trends and relationships within individuals. The Precious project developed an app that offers the ability to randomise intervention elements.

Objectives: To examine the extents to which variations in app content predict fluctuations in PA, motivation, and engagement with the app itself.

Methods: Fifteen participants used Precious for six weeks, and at randomised time-points, received interventions of digitalised motivational interviewing, and prompts to conduct 24h measurements with Firstbeat heart-rate variability sensors. PA was assessed with an activity bracelet, and motivation, self-efficacy and perceived barriers were assessed daily. Exit interviews examined user experiences. Within- and between-person variation was analysed with chi2 testing, visual assessment, and the interviews with content analysis.

Results: Interventions increased goals setting in participants that varied their goals. All participants completed the intervention and most reported sustained motivation to track their progress. Participants found step tracking features most useful and motivational features least useful, perhaps due to high motivation for PA at baseline. Challenges relating to feasibility included smartphone notifications as a delivery method, as push notifications sometimes passed unnoticed. Small changes in PA and motivational variables were observed over the course of the study.

Conclusions: Precious helped participants to understand their PA and self-regulation, and ways to improve these. Most insights were related to self-monitoring of steps and activity logging. Biofeedback and motivational features may increase the frequency of goals setting, a recognised technique in increasing PA.