I b – Rahapeliongelmat

9:15–10:25 Rinnakkaissessiot I

I b) Rahapeliongelmat (sali 505)

Pj. Sari Castrén

Rahapeliongelma koskettaa niin pelaajaa itseään kuin hänen läheisiäänkin. Tässä symposiumissa käsitellään rahapeliongelmaa läheisen näkökulmasta. Ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan rahapeliongelman yleisyyttä läheisten näkökulmasta sekä haittoja, joita rahapeliongelma läheissuhteeseen tuo. Toisessa osuudessa läheisnäkökulmaan pureudutaan parisuhdetta tarkastelemalla. Tässä osuudessa tarkastelun kohteena ovat rahapelaamisen sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen vaikutukset parisuhteeseen ja perhe-elämään. Lopuksi symposiumissa esitellään läheisille suunnattujen tuki- ja hoitosuuntausten suuntaviivoja.

 

Rahapelihaitat suomalaisessa väestössä läheisnäkökulmasta

Anne Salonen1,2 & Sari Castrén1,2

1THL, Terveysosasto, tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

2Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö

Suomalaisten rahapelaamista on seurattu väestötutkimusten avulla neljän vuoden välein vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2015 noin 3,3 prosentilla vastaajista oli rahapeliongelma, ja 18,3 prosenttia vastaajista oli pelannut vähintään riskitasolla. Rahapeliongelman kielteisistä seuraukset saattavat vaikuttaa myös läheisten elämään.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella: 1) rahapeliongelman yleisyyttä läheisten näkökulmasta, 2) rahapeliongelmasta kärsivän suhdetta vastaajaan; sekä 3) kuvata läheiselle koituneita haittoja ja niiden yleisyyttä.

Satunnaisotantaan perustuva kyselytutkimusaineisto (n = 4515) kerättiin keväällä 2015 tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna 15–74-vuotiailta suomalaisilta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 62. Aineisto painotettiin väestön sukupuolta, ikää ja asuinaluetta vastaavaksi. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen.

19,0 prosentilla vastaajista oli vähintään yksi läheinen, jolla oli ollut rahapeliongelma. Tyypillisimmin kyseessä oli vastaajan läheinen ystävä (12,6%), sisko tai veli (2,9%), isä (2,2%), puoliso (1,8%) tai oma lapsi tai lapset (1,7%). Ne vastaajat, joiden läheisellä oli rahapeliongelma, olivat itsekin osallistuneet rahapelaamiseen kuluneen vuoden aikana useammin kuin ne vastaajat, joiden läheisillä ei ollut rahapeliongelmaa. Myös vastaajan oman rahapeliongelma oli yleisempää niillä vastaajilla, joiden läheisellä oli rahapeliongelma. 12 prosenttia väestöstä oli kokenut vähintään yhden läheisen rahapeliongelmasta itselleen koituneen haitan. Tyypillisimmät haitat olivat oman tunne-elämän kuormittuneisuus, huoli läheisen muun läheisen terveydestä tai hyvinvoinnista ja ihmissuhdeongelmat.

Läheisten kokemien haittojen ymmärtäminen on tärkeää suunniteltaessa rahapeliongelmista kärsivien läheisten tukipalveluja. Esityksessä pohditaan myös tutkimustuloksia käytännön hoitotyön näkökulmasta.

 

Ongelmapelaaja perheenjäsenenä – Vanhempien ja aikuisten lasten rahapelaaminen läheisten kertomana

Johanna Järvinen-Tassopoulos1 & Virve Merionneau1

1THL, Terveysosasto, tupakka, rahapelit ja riippuvuus –yksikkö
2Helsingin yliopisto

Läheisten näkökulma ongelmapelaamiseen on noussut varteenotettavaksi tutkimusaiheeksi niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä rahapelitutkimuksessa. Vuonna 2015 toteutetun suomalaisten rahapelaamista kartoittavan väestökyselyn tulosten mukaan joka viidennellä vastaajalla oli ollut ongelmallisesti pelaava läheinen, yleisimmin ystävä tai perheenjäsen (sisarus, isä, puoliso) (Salonen  & Raisamo 2015). Suomalaisessa laadullisessa rahapelitutkimuksessa painopiste on ollut puolisoiden kokemuksissa ja selviytymisessä, mutta myös ongelmapelaamisen vaikutuksia perhe-elämään on tutkittu (Marttinen 2009, 2014; Pajula 2007; Pölkki & Siitari 1996). Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ikääntyvien vanhempien ja aikuisten lasten ongelmallinen rahapelaaminen ja sen vaikutus läheisten elämään.

Esityksessämme tarkastelemme läheisten sähköiseen neuvontapalveluun lähettämiä viestejä. Kysymme, mitä aikuiset lapset kertovat viesteissään ikääntyvien vanhempiensa rahapelaamisesta, ja mitä vanhemmat kertovat aikuistuvien ja nuorten aikuisten lastensa rahapelaamisesta. Rahapelaaminen voi aiheuttaa sekä rahapelaajalle että tämän läheisille sosiaalisia, taloudellisia, mielenterveydellisiä ja terveydellisiä haittoja ja ongelmia. Erilaiset murroskohdat ja elämänmuutokset ovat keskeisessä asemassa rahapeliongelman kehittymisessä, mutta myös läheisten pyrkimyksissä ymmärtää ja selittää perheenjäsenen ongelmapelaamista. Lopuksi pohdimme, kuinka läheisiä, kuten aikuisia lapsia ja vanhempia, voisi tukea paremmin.
Mitä tehdä kun asiakkaan läheisellä on rahapeliongelma?

Sari Castrén1,2 & Anne Salonen1,2

1THL, Terveysosasto, tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

2Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö

 

Noin joka viidennellä suomalaisella on vähintään yksi läheinen, jolla on ollut rahapeliongelma. Läheisen rahapeliongelma koskettaa noin 727 000 henkilöä Suomessa.

Ongelmallisesti rahapelejä pelaavien läheisten kokemat haitat ovat hyvin samankaltaisia kuin pelaajan itsensä kokemat haitat. Haittoihin lukeutuvat talousongelmat, rikollisuus, väkivallan uhka, vaikeudet ihmissuhteissa, sekä psyykkinen että fyysinen oireilu usein pitkän kuormittumisen seurauksena.

Pelkistäen läheisille suunnattuja tuki- ja hoitosuuntauksia on kolmenlaisia: a) läheisen itsensä auttaminen, jolloin pyritään läheisen voimaannuttamiseen ja hänen kokemien haittojen vähentämiseen, b) läheisen toiminnan muuttamiseen pyrkimyksenä tukea ja motivoida pelaajaa hakeutumaan ja sitoutumaan hoitoon; c) yhdistelmä kahdesta edellisestä, jolloin pyritään auttamaan sekä läheistä itseään että auttamaan läheistä auttamaan pelaajaa.

Tämä esitys antaa kuulijalle katsauksen kansainvälisiin tutkimuksiin perustuvista läheisille suunnatuista tuki – ja hoitomalleista (muun muassa The Community Reinforcement and Family Therapy (CRAFT), The Five Step Method, Stress- Strain-Coping ja kognitiivisen käyttäytymisterapiaan (KBT) pohjaava työskentely). Esityksessä avataan erilaisten mallien sisällöt käytännön esimerkein. Esitys pyrkii esittelemään hoitosuuntauksia ja antamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille konkreettisia keinoja rahapeliongelmaisten läheisten kohtaamiseen.