II b – Teknologiavälitteiset interventiot

14:00–15:30 Rinnakkaissessiot II

II b) Teknologiavälitteiset interventiot – haasteet ja mahdollisuudet (sali 2)

Pj. Marja Harjumaa

 

2.1 Teknologiavälitteinen interventio laihdutuksen jälkeiseen painonhallintaan – kokemuksia teknisestä arvioinnista

Miikka Ermes1, Pasi Välkkynen2, Elina Mattila1, Timo Kinnunen1, Juha Leppänen1, Marja Harjumaa1

1Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

2Vincit Oy

Tausta: Painonhallintaohjelmat auttavat hetkellisesti pudottamaan painoa. Pysyvien muutosten tekeminen tottumuksissa on kuitenkin tutkitusti vaikeaa.

Tavoitteet: Eurooppalaisessa NoHoW-tutkimushankkeessa (http://nohow.eu/) kehitetään painonhallintaa tukeva teknologiavälitteinen interventio, johon kuuluu nettisovellus sekä älykkäitä painon ja aktiivisuuden seurantatyökaluja. Interventio sisältää komponentteja syömiseen liittyvien tunteiden hallintaan, pysyvään painonhallintaan motivointiin sekä itsesäätelytaitojen harjoitteluun. Intervention eri sisältökomponenttien vaikuttavuutta testataan syksyllä 2016 yhdistelykokeessa (factorial design RCT) n. 1500:lla osallistujalla Tanskassa, Portugalissa ja Englannissa. Keväällä 2016 suoritettiin teknologiavälitteisen intervention kehitysversion tekninen arviointi, jonka tuloksia raportoidaan tässä.

Menetelmät: Teknisen arvioinnin tavoitteena oli selvittää käyttäjien kokemuksia intervention kehitysversiosta, sekä arvioida valittujen teknisten ratkaisujen soveltuvuutta RCT-tutkimukseen. Tutkittu tekninen ratkaisu oli nettisovellus, jonka kautta käyttäjille tarjottiin painonhallintaan liittyvää interventiosisältöä. Lisäksi käyttäjät saivat sähköpostinsa kautta 2-3 päivän välein muistutuksia ja linkkejä nettisovelluksen sisältöön. Intervention tekniseen arviointiin ilmoittautui 37 henkilöä, mutta lopulta vain 14 heistä suoritti arvioinnin loppuun. Näistä 4 henkilöä haastateltiin laadullisen tiedon saamiseksi. Käyttäjien kokemuksia arvioitiin sekä laadullisten että määrällisten mittareiden avulla.

Tulokset: Käyttäjien antama yleisarvosana tekniselle ratkaisulle asteikolla 1 … 10 oli 5,44 (keskiarvo, vastausten vaihteluväli 3 .. 7). Käyttäjät raportoivat ongelmia ratkaisun käytössä mobiililaitteilla ja erityisesti niiden kosketusnäytöillä.

Johtopäätökset: Teknologiavälitteisten interventioiden tekninen arviointi ennen kontrolloituja tieteellisiä tutkimuksia on tärkeää. Tässä arvioinnissa teknisestä ratkaisusta löytyi merkittäviä parannustarpeita ennen sen käyttöä RCT-tutkimuksessa.  Erilaisten päätelaitteiden valikoima lisääntyy jatkuvasti ja teknologiaratkaisut pitää testata kattavasti etukäteen mahdollisten tästä syntyvien teknisten ongelmien löytämiseksi.

Käyttäytymisteorioiden soveltaminen teknologiavälitteisessä työterveysinterventiossa

Anita Honka1, Hannu Nieminen2, Ulla-Maija Junno3, Juha Leppänen1, Juho Merilahti1, Salla Muuraiskangas1, Tero Myllymäki4, Heidi Similä1, Jouni Kaartinen1

1Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

2Tampereen teknillinen yliopisto

3Junno Mawell Care Oy

4Firstbeat Technologies Oy

Tausta: Teknologiavälitteiset interventiot, joiden suunnittelussa on sovellettu käyttäytymisteoreettisia periaatteita, ovat osoittautuneet vaikuttavammiksi kuin interventiot, jotka eivät näitä periaatteita huomioi.

Tavoitteet: With-Me -hankkeen puitteissa toteutettiin henkistä hyvinvointia edistävä pilottivalmennusohjelma, jota tarjottiin Oulun kaupungin työterveyden asiakkaille. Ohjelma tarjosi henkilökohtaista terveysvalmennusta puhelimitse, ja valmennusta tuettiin monipuolisesti sähköisillä työkaluilla. Esityksen tavoitteena on kuvata kuinka käyttäytymismuutoksen teoreettisia periaatteita sovellettiin sähköisten työkalujen suunnittelussa ja valinnassa sekä kertoa työkalujen käytön eduista ja haasteista.

Menetelmät: Havainnot perustuvat noin vuoden mittaisen, satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen aikana kerättyyn aineistoon, jossa vertailtiin eroja kahden ryhmän välillä (N = 25 + 25) mm. hyvinvoinnissa, muutosvalmiudessa, asiakastyytyväisyydessä ja valmennukseen sitoutumisessa. Molemmat ryhmät saivat puhelinvalmennusta, mutta toisessa ryhmässä hyödynnettiin lisäksi seuraavia sähköisiä työkaluja: 1) kyselylomakkeisiin ja mittaustietoon (Firstbeat sykeanalyysi) perustuvaa automaattista tarve- ja muutosvalmiuskartoitusta, 2) automaattista valmennustehtävien suosittelua sekä 3) terveysvalmennusohjelmistoa (Movendos) valmentajan ja asiakkaan yhteydenpitoon sekä edistymisen seurantaan.

Tulokset: Sähköisissä työkaluissa sovellettiin Prochaskan muutosvaihemallia, motivoivan haastattelun periaatteita sekä tuettiin asiakkaan itsehavainnointia. Sähköisten työkalujen integroiminen osaksi puhelinvalmennusta onnistui hyvin, vaikka alussa niiden käytön opettelu veikin valmentajilta (N=3) ylimääräistä aikaa. Alustavien tulosten mukaan teknologiaa hyödyntävässä ryhmässä asiakastyytyväisyys oli korkeampi ja valmentajan ymmärrys asiakkaan tarpeista koettiin hieman paremmaksi kuin pelkkää puhelinvalmennusta saaneessa ryhmässä. Myös valmentajat kokivat sähköiset työkalut pääosin valmennustyötä helpottavina.

Johtopäätökset: Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että käyttäytymisteoreettisia periaatteita kannattaa soveltaa teknologiavälitteisissä terveysinterventioissa, joista With-Me -hanke tarjoaa toimivan esimerkin.

 

Kroonisesti sairaiden potilaiden sitoutuminen teknologiavälitteiseen omahoitoon – takaako adherenssi vaikuttavuuden?

Anna-Leena Vuorinen1, Miikka Ermes1, Tuula Karhula2, Katja Rääpysjärvi2, Jaakko Lähteenmäki1

1Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

2Etelä-Karjala sosiaali- ja terveyspiiri Eksote

Tausta: Korkeat keskeyttämisluvut ovat tyypillisiä eHealth-tutkimukselle, mutta tulosten raportointi on puutteellista eikä keskeyttämisen syitä ei ole laajalti tutkittu.

Tavoitteet: Tässä tutkimuksessa selvitettiin potilaiden sitoutumista etähoitointerventioon Renewing Health Finland -tutkimuksessa sekä sitoutumisen vaikutusta tutkimuksen primäärimuuttujiin; elämänlaatuun ja sokerihemoglobiiniin. Renewing Health Finland tutkimuksen tulokset on raportoitu aiemmin ja ne osoittivat, että etähoitointerventio ei parantanut tyypin 2 diabeetikkojen tai sydänpotilaiden elämänlaatua eikä sokerihemoglobiinia.

Menetelmät: Renewing Health Finland oli 12 kuukauden satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa tavoitteena oli tehostaa pitkäaikaissairaiden omahoitoa ja sitä kautta vaikuttaa heidän terveydentilaansa seuraavilla mittareilla mitattuna: SF-36/Physical Component Score (PCS), SF-36/Mental Component Score (MCS) ja sokerihemoglobiini (HbA1c). Tutkimukseen osallistui 595 tyypin 2 diabeetikkoa ja sydänpotilasta. Interventio koostui 1) viikoittaisesta terveydentilan etämonitoroinnista (paino, verenpaine, verensokeri ja askeleet), jotka raportoitiin terveysvalmentajalle mobiilisovelluksen avulla sekä 2) 4-6 viikon välein tehtävistä terveysvalmennuspuheluista.  Potilaiden sitoutumista interventioon mitattiin raportoitujen etämittausten määrällä sekä vastattujen valmennuspuheluiden määrällä ja kestolla. Sitoutumisen vaikutusta päämuuttujiin (SF-36 ja HbA1c) analysoitiin kovarianssianalyysin avulla.

Tulokset: Potilaat toteuttivat etämittauksia keskimäärin 65% seurantaviikoista. Raportointiaktiivisuus säilyi korkeana koko seuranta-ajan; etämittauksia tekevien osallistujien määrä vaihteli 51 % (viikolla 37) ja 68 % (viikolla 6) välillä. 66 % osallistujista vastaanotti 7-11 valmennuspuhelua, mikä vastaa ennalta määriteltyä valmennusaikataulua. 89 % osallistui vähintään kuuteen terveysvalmennuspuheluun. Etämonitoroinnin intensiteetillä ei löydetty yhteyttä psyykkiseen tai fyysiseen elämänlaatuun. Myöskään vastattujen terveysvalmennuksen puheluiden määrällä tai estolla ei havaittu yhteyttä psyykkiseen tai fyysiseen elämänlaatuun. Etämonitorointiaktiivisuutta ennustivat mies-sukupuoli, nuori ikä sekä mobiililaitteiden ja tietokoneiden aiempi käyttö.

Johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että Renewing Health Finland tutkimuksen potilaat osallistuivat aktiivisesti etähoitointerventioon ja tutkimus toteutettiin intensiteetiltään lähes suunnitellusti. Sitoutumisen puute ei selitä tutkimuksen neutraaleja löydöksiä.

 

PRECIOUS: Digitally integrating motivational techniques to increase engagement with volitional processes for health behaviour change

Johanna Nurmi1, Keegan Knittle1, Todor Ginche2, Christopher Helf3, Pilar Lusilla Palacios4, Carmina Castellano Tejedor4, Tea Latvala2, Alessio Falco1, Niklas Ravaja1, Ari Haukkala1

1University of Helsinki, Finland.

2Aalto University, Finland

3University of Vienna, Austria

4Vall d’Hebron Research Institute, Spain

Background: While behaviour change techniques (BCTs) derived from control theory can effectively change physical activity (PA) and dietary behaviours, the optimal methods for supporting engagement with these BCTs have yet to be established, particularly within mobile interventions. This study aimed to examine the acceptability and feasibility of a mobile app (PRECIOUS) that integrates motivational and volitional BCTs from self-determination theory, motivational interviewing and control theory, and includes tailoring and other features that attempt to optimize user engagement with the processes of changing PA and dietary behaviours.

Methods:  Twelve inactive adults participated in ‘speak aloud’ walkthroughs and used the PRECIOUS app for six weeks, wherein the effects of different combinations of BCTs upon user engagement and behaviour were examined. User interactions with the app were tracked automatically, and exit interviews with participants examined usability aspects, autonomy support, comprehension and perceptions of how and why intervention techniques did (not) work for them.

Findings: Speak-aloud walkthroughs revealed that the motivational interviewing BCTs in PRECIOUS elicited change talk from users, and consistent with self-determination theory, users appreciated the ability to pursue their own personally valued goals within PRECIOUS. While the app was found acceptable to users, some BCTs from motivational interviewing were viewed as difficult to operationalise within a smartphone application.

Discussion: This study identified several limitations of a tailored smartphone app that integrates motivational interviewing and control theory based BCTs, and identified a number of ways that such a service could be improved to optimally maintain user engagement with control theory BCTs.